Tänään pakkaamme koko perheen autoon ja suuntaamme maaseudun rauhaan. Poikanen ja Äippä jäävät sinne "hoitoon", sillä J lähtee aamuyön tunteina työmatkalle. Äippä harjoittelee samalla pakkaamaan pitempää reissua varten. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaapista kaivetaan suurin laukku mitä löytyy ja sinne kaadetaan Poikasen koko vaatevarasto sekä kaikki muut tarvikkeet. Omat tavarat otetaan mukaan jos ehditään ja muistetaan tai autoon sattuu mahtumaan. Hyvin samalla periaatteella uskoisin joululomareissunkin menevän.

Juuri hätäpäissäni tarkistin, että jouluksi vuokraamastamme mökistä varmasti löytyy pesukone. Poikainen kun saattaa tehdä tarpeensa kaikkien omien vaatteiden lisäksi myös vaikkapa pahaa-aavistavan - ei voi sanoa aavistamattoman, sillä sen verran hänellä on kokemusta vauvoista - työkaverin päälle. Sama temppu onnistuu äipän, isän, hoitoalustan, lavuaarin, lattian, oman sängyn, vanhempien päiväpeiton tai vaikka maton päälle siitä huolimatta, että vaippa on asennettu tarkasti ja kokokin on oikea. Huoh...elämäni ensimmäinen kakka-aiheinen vuodatus :D Olen aina inhonnut ja ihmetellyt kakka-aiheisia juttuja, joita kuulee lapsiperheiden vanhemmilta (jostain syystä useimmin äideiltä, vaikka meillä kyllä J on enemmän erikoistunut kyseisen eritteen siivoamiseen...siis vauvan sellaisen). Nyt olen ymmärtänyt: Siitä on pakko puhua, koska se täyttää niin suuren osan päivää. Välillä minunkin kuulumiseni ovat viisi kakkaa ja kolme pissaa, useita imetyskertoja sekä muutama pullo lisämaitoa. Paljon muuta ei päivässä ehdi. Noitakaan en itse tee (en edes ehtisi), vaan toimin joko siivoojana tai tarjoilijana. Sitä se äitiys on :)