Tänään on viritetty jouluvaloja (hyvä J!) ja eilen laulettu Poikasen kanssa (auuu...höööö...ääää) joululauluja! Myös joulukortit ovat työn alla. Kyllä nyt sopii joulun tulla, kun joulumieli on löytynyt.

Näin lapsen myötä sitä alkaa miettiä jouluperinteitä ja mitä niistä haluaa omaan jouluun. Vielä tänä jouluna emme vietä "omaa joulua", vaan lähdemme mökkijoulun viettoon kohti pohjoista. Molempien vanhemmat lähtevät myös, joten ei tarvinnut heittää kolikkoa siitä kummat heistä saavat olla Poikasen luona joulun. Ja samalla voimme suorittää kätevästi jouluruokavertailua mummulassa ja tummulassa, nam. Jospa seuraavana jouluna saisimme vaikka koko porukan meille, mikäli pirttimme koko kasvaa. Viimeistään sitten voimme alkaa luoda ihan omia perinteitä.

Yhden jouluperinteen M on ajan myötä kehitellyt: Koska hankimme ainakin osan lahjoista hyvissä ajoin, on tapana ensimmäisenä adventtina laittaa joulukynttelikkö pöydälle, joulumusiikki soimaan ja leiriytyä olohuoneen lattialle paketoimaan lahjoja. Tuo tonttujen paja on askel kohti joulutunnelmaa. Tänä vuonna sattuneesta syystä kyseinen tapahtuma siirtyi viikolla eteenpäin, sillä aputonttu ei jaksa vielä kauaa olla hengessä mukana. Viikko sitten tilanne olisi ollut vielä heikompi, kun valvottiin yöt ja nukuttiin päivät (koko perhe).

Tässä tunnelmia täältä: 

-M ja J